Kesä!
Helle tekee kesän, näin se vain on. Vihdoinkin kunnon kesälämpötilat, bikineissä tarkenee merellä veneen kyydissä, meriveteen pystyy menemään uimaan ilman masokismivivahdetta. Siispä pakkasimme veneen ja lähdimme kohti upeaa, pitkää hiekkarantaa lähettyvillämme.
Kunnon merikarhu ottaa nokoset vaikka veneen ryskyävässä kyydissä, että jaksaa sitten rannalla ❤
Äiti-sädekehä kirkastui, kun olin ottanut vain hyviä ja terveellisiä eväitä mukaan. Nopeaa ja helppoa sormiruokaa: uusia porkkanoita, herneitä, kananfile-voileipiä, viinirypäleitä. (Viltti on aitoa villaa, vanhempi kuin kirjoittaja, kulkenut mukana mitä kummallisimmilla retkillä ja aina vaan kestää. On se ihmeellinen. Ja ihana.)
Välipalan jälkeen itse asiaan, vesipetoiluun. Tätä jatkui. Ja jatkui. Ja jatkui.
Lapset viettäisivät tuntikausia vedenrajassa pelmuten, kaivaen hiekkaan uomia, rakentaen patoja ja linnoja, löytäen yhä uusia inspiraationlähteitä luonnon omista tarvikkeista, simpukoista, kivistä, linnunsulista. Välillä sentään käytiin vähän kuivattelemassa ja tankkaamassa äidin huomiota.
Muillakin oli lystiä. Nyt on kesä, ihanaa!
No comments yet