Skip to content

Itse

Ajatus harhailee päivän tapahtumissa. Mieli käy läpi onnistumisten ja hyvien asioiden listaa (melkein automaattisesti, hyvähyvä). Täydellinen pavlova marenkeineen ja tuoreine mansikoineen. Pihahommat etenivät taas pykälän. Mieluisa vieras. Kesäteatteri ex tempore. Ja pikkumuru oli ihana, taas.  Ja se nappisilmien intensiivinen katse. Miten sitä ihminen hahmottaakin itseään muiden kautta. Näkee itsensä toisen silmien peilin avulla. Muovautuu. Hymy ja hyvä vahvistavat niitä tapoja, jotka ne synnyttävät. Ja viha saa varomaan kuin liekkejä. Entäs sitten ihmisten välisten suhteiden antavan osapuolen valta ja vastuu. Äitiyden huippuhetki saada vauva hymyilemään, nauramaan ääneen.  Selfie. Kuva itsestä. Miksi? Näyttämään itselle, miltä näytän? Toimimaan itselle toisten silminä? Vai kuva muille – tältä näytän, haluaisin näyttää, olen näyttänyt? Missä otettu, mitä kuvasuodattimia käytetty. Milloin. Kun epävarma? Tarkistamaan, olenko vielä siellä, jos irl katseesta ei saa kaipaamaansa varmuutta tai oikeutusta olemassaololleen? Yritys nähdä oma sielu sen peilien kautta?

  Ajatusten virtaa. Unimaa kutsuu. Hyvää yötä, outo kaunis maailma.

No comments yet

Kiitos, että jaat ajatuksesi kanssamme!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: