Skip to content

Arkisto kohteelle

Tuuli kaapissa

Tuulikaappi. Kaikki sen tietävät. Pieni, ruma, ahdas, täynnä kenkiä. Tässä yksi tyypillinen (kengät raivattu pois ennen kuvanottoa): Rumaa seinien väri, sähkökaappi, johtohässäkkä. Myöskään patteri ei voittanut kauneuskilpailua.

Eli hommiin siis. Tässä vielä lähiotos hämmentävästä vihertävän beigestä seinäväristä: Ensin ajatuksena oli tehdä kengille säilytyshyllyt lokerikkoon, joka olisi lainannut tilaa naapurihuoneesta.   Jäi vain ajatukseksi, koska puukkosaha löysi pääsähköjohdon keskeisestä kohtaa suunniteltua lokerikkoa. Onneksi sahaajalla oli nopeat refleksit.. Ja suunnitelma B.

Seinän paikkauksen jälkeen muutos eteni jälleen. Katto ja seinät valkoisiksi. Kotiintulijaa tervehtimään pala taivasta. Kengille kenkäkaappi ja koko seinä verhon taakse. Patterikin sai uuden ilmeen.    

      Melkoisen kivahan siitä tuli 🙂 (verhonkin voisi silittää.)

  

Ruoka-aika

Vauva ei olekaan enää ihan pieni. Vaikka rintamaito on edelleen pääasiallinen ravinnonlähde, nappisilmät seuraavat kovin hanakasti jokaista haarukallistani ja pikku kädet haluavat jo päästä operoimaan tositoimiin kiinteän ruoan pariin. Äiti rupeaa tottakai järjestelemään varusteita. 

Sain ystävältä mahtavan matkasyöttötuolin (kiitos H❤️) mutta kaipasin myös jotain järeämpää. Jotain Stokken Tripp Trapp -maista. Valkoisena, tietysti. Jösses minkä hintaista uutena. Toisen ystävän (M!!😁)  tori.fi -hehkutuksen jälkeen kurkkasin tarjonnan sieltä. Sen verran monta ostoilmoitusta valkoisista triptrapeista että tuumasin olevan turhan hyvät myyjän markkinat.

Marssin kirpparille tuleva käyttäjä makutuomarina kantoliinassa. Koska tuomari Hurmio nukahti ennen kuin osuimme valtavan hallin viimeisen myyntirivin täysosumaan, kirpparin ainoan ja parhaan syöttötuolin kohdalle, ajattelin ottaa kuuden euron arvoisen riskin ja ostin tämänmoisen.

Säätömahdollisuus samaa logiikkaa kuin ilmeisessä esikuvassaan. Muotokielikin vähän sinnepäin.

Ilmeisen hyvin oli palvellut. Oli kulumaa ja pinttymää.      Osiksi vaan. Pikkutilpehöörit talteen.  Puuosat hioin huolella, ja alta paljastui kelpo kunnossa oleva runko.  Maalasin osat molemmin puolin tavallisella valkoisella korkeakiiltoisella huonekalumaalilla.   Ylijääneet osat saivat kuurauksen saippuavedessä.  Kokoaminen ja paikkomaalaus. Ei pöllömpi lopputulos, vaikka yötöiksi vähän menikin. Ans kattoo, miltä näyttää päivänvalossa. Ja kelpuuttaako käyttäjä valtaistuimensa.      

%d bloggers like this: