Skip to content

Ahven nimeltä Kirsikka


Olipa kerran kaksi lasta, jotka lähtivät kalaan. Saivat pienen ahvenen tirriäisen, joka tietysti piti kiikuttaa sangossa kotiin. Ja joka tomerasti leyhytteli eviään ja katseli äitiä niin, ettei tämä tohtinut ottaa kalaa hengiltä. Lapsille kertoi, että kala oli niin pieni, että siitä saatavat kaksi filettä kutistuisivat voissa paistettaessa pienemmiksi kuin sokeripala. Mikä oli ihan totta sekin.

Koska pihan läpi kulki puro ja purossa oli jo valmiiksi pieni laajennos, otti äiti lapionsa ja kaivoi lammen isommaksi. Vaikka puro oli miltei kuiva, alkoi lammen pohjalle tihkua vettä. Suodatinkankaan päälle äiti toi vielä sepeliä ja reunoille kiviä. Laittoi kanaverkon kaksin kerroin puron molemmille suille, kaivosta puhdasta vettä ja lainaksi saadulla suihkulähteellä vielä varmisti, että vesi oli tarpeeksi hapekasta. Tällä välin lapset olivat antaneet kalalle nimeksi Kirsikka.


Lasten jo nukkuessa äiti vielä kävi möyrimässä kukkapenkkiä sen verran, että vastaan tuli mehevä mato. Vei sen ahvenelle ja istuskeli lammen reunalla hetkisen. Kun ei vaan nyt oppisi uimaan selkää. 

No comments yet

Kiitos, että jaat ajatuksesi kanssamme!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: