Siirry sisältöön

Kirjoittamisesta

Olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Ja lukemisesta tietysti, nämä kaksihan kulkevat käsikynkässä kuin vanhan ajan rakastavaiset. Haaveilin kirjailijan urasta (ja tietysti astronautin, opettajan, eläinlääkärin sekä kirjastonhoitajan viroista myös) jo pikkutyttönä. Ahmin kuvaukset kirjailijaelämästä ja glooria karisi. Mutta silti, jotenkin.

Ensimmäinen kirjallinen tuotokseni syntyi kuusivuotiaana, kun tekstasin ruutuvihkoon ”Uppo-Nallen seikkailuja”. Kyllä, Elina Karjalaisen hahmo oli suuri suosikkini (ja syntynyt samana vuonna kuin minä!). Vaikka Matinkylän sivukirjaston lastenosaston opukset oli nopeasti luettu läpi, muutamia kirjoja tahkosin läpi kymmeniä kertoja. Uppo-Nalle runoilevine Laulavine Lintukoirineen oli ihan huippu! Luonnollisesti myös kuvitin kirjani itse. Ensimmäisen kuvan kuvatekstin muistan vieläkin:
”Voi vessanovenkahva
Kun oon mä karhu vahva.”

Vaikka sama tyyli on jatkunut kirjallisissa tuotoksissani myöhemminkin, myös variaatiota – ja ehkä jopa kehitystä – on ollut havaittavissa. Olen työkseni muun muassa kirjoittanut monta riisiä asiatekstiä, ohjeita, oppaita, pöytäkirjoja.. Kaikki kotiinpäin. Kuten Sofi Oksanen Haluatko (todella) kirjailijaksi -kirjaan kirjoittamassaan huoneentaulussa, ja monessa muussa yhteydessä kirjailijaksi halajavaa neuvoo, niin luku- kuin kirjoitusmakukin kannattaa pitää mahdollisimman laajana ja ottaa opiksi kaikesta.

Tämä kesä on vienyt minua jälleen kaksi tärkeää etappia lähemmäs unelmaani kirjailijan hatusta. Ensinnäkin sain valmiiksi Mökkivuokraajan käsikirjan. Tiiviiseen muotoon kirjoitetun oppaan siitä, mitä kaikkea tulee huomioida mökkivuokrausta aloitettaessa sekä käytännön ohjeet homman (menestyksekkäästä) pyörittämisestä. Pian pääsen julkaisuun liittyviin mahtavuuksiin! Toisekseen, minusta tuli säännöllisesti kolumneja julkaiseva kirjoittaja Maaseudun Tulevaisuuteen. Tällä viikolla julkaistiin ensimmäinen kolumnini. Sain siitä jo maanantaina eräältä lukijalta palautetta:
”Tosi hyvä,mielenkiintoinen ja sopivasti myös huumoria mukana 🙂” ”Hyvä teksti.” Tästä kelpaa jatkaa taivalta.

Matka on alkanut siis jo joku aika sitten. Toisinaan vain askeleensa tiedostaa selkeämmin. Arvelen olevani oikealla polulla. Ja vastauksena postauksessa mainitun kirjan otsikolle: ”kyllä”.

fullsizerender-3

No comments yet

Kiitos, että jaat ajatuksesi kanssamme!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: