Siirry sisältöön

Vahvuuden ihannoinnista resilienssiin

”Heikot sortuvat elon tiellä.”

”Sano vaikka sana päivässä, mutta älä änkytä.”

Älä ole heikko. Älä ole häviäjä. Älä epäonnistu.

Ole vahva. Pärjää ja kestä.

Liian vahva puu kaatuu myrskyssä juurineen tai katkeaa rungostaan. Liian heikko puu ei pärjää luonnon kiertokulussa vaan kuolee pois ja muuttuu pikkuhiljaa mullaksi.

Sopivasti vahva, sopivasti joustava puu heijaa myrskytuulen mukana. Menettää ehkä oksan tai pari mutta on pystyssä vielä myrskyn jälkeenkin ja kurottaa jäljellejääneitä oksiaan aurinkoa kohti.

Vahvaan kallioon ei kasva kukkia. Haljenneeseen ja murenneeseen kallioon elämä löytää tiensä.

Kuinka vahva ihmisen tarvitsee ja on hyvä olla?

Mikä on oikea mittasuhde vahvuutta ja joustavuutta? Periksiantavuutta ja -antamattomuutta? Rajojen pitoa ja niistä joustamista?

Mikä tuntuu hyvältä sydämessä?

No comments yet

Kiitos, että jaat ajatuksesi kanssamme!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: