Skip to content

Posts from the ‘Verkostot’ Category

Yrittäjä-äidin kotona

Kotoa käsin työskentely on ollut minulle tietoinen valinta. Haluan olla mahdollisimman paljon läsnä lasteni elämässä. Aamulla laittamassa aamiaista ja saattelemassa kouluun. Iltapäivällä koulun päätyttyä halaamassa pikku koululaista, kuulemassa koulupäivän kuulumiset ja auttamassa läksyissä. Pienimmällä on vain muutama hoitopäivä, joten suurin osa päivistä vietetäänkin yhdessä kotona, ulkoillen ja monenlaisia asioita puuhastellen. Lähes kaikki työjutuistanikin ovat sellaisia, että voin ottaa lapseni mukaan, tavalla tai toisella.

Idyllistä, monella tapaa. Olen etuoikeutettu ja onnellinen. Osaan ihan aidosti arvostaa tätä kaikkea mahtavuutta, mitä elämääni on siunaantunut, sekä valintojeni kautta että muuten annettuna ❤

Kolikolla on tietysti myös kääntöpuolensa. Täydellisen keskittymisen hetket ovat harvassa. Herään tarkoituksella useamman tunnin ennen lapsia, jotta saan tehokäyttöön aamun rauhalliset hetket. Päiväunen tovi menee yleensä tietokoneella. Illalla lasten nukuttua jatkan, jos jaksan.

Koska ei ole erikseen työminää ja kotiminää, ovat ajatukseni jakautuneet usein moneen eri asiaan samanaikaisesti. Siksi on todella tärkeää, että niin työ- kuin kotiasiatkin ovat selkeitä, järjestyksessä ja kaikelle oma paikkansa. Jos lyhyen keskittymishetken joutuu tuhlaamaan papereiden tai tavaroiden hakemiseen, on turhautumisen määrä suuri. Kun on oikeasti täysin turhaa uhrata yhtään ylimääräistä niistä vuorokauden 1440 minuutista, jotka haluan käyttää joko viettäen lasteni kanssa tai töitä tehden. Ei ole turhempaa kuin etsiä hukassa olevia tumppuja aamun muutamana hetkenä tai auton avaimia, kun on jo kiire. Tai haeskella kriittistä paperia, jonka kulmalle muistaa kirjoittaneensa ylös jonkun kuningaskuningataridean.

Saaristoretkellä työharjoittelijan ja lasten kanssa ❤

Haluan olla itse tavaroineni ja ajatuksineni järjestyksessä ja sitten kaikessa rauhassa flow-tilassa monipuolisia töitäni tehden. Luovuus ei mielestäni ole ristiriidassa järjestyksen kanssa, vaikka muuta yritetäänkin vakuuttaa. Tilaa elämiselle ja tekemiselle ja välineet omilla sijoillaan kaoottisen, hermostuttavan sotkun sijaan. Ehkä tämä on omalta osaltani osittain vastareaktiota usein liiankin reaktiiviseen elämääni. Kenties kultainen keskitie onkin paras: se, että pystyy palauttamaan siisteyden ja järjestyksen ja kuitenkin sietämään (kohtuullisen määrän) epäjärjestystä.

Haluan antaa lapsillenikin osaamisen ja mahdollisuuden tavaroiden ja ajatusten järjestykseen ja hallinnassa pitämiseen. Ja tilaa ja aikaa uppoutumiseen. Piirtämään, lukemaan tai leikkimään. Tai mitä muuta kaipaavatkin touhuta. Ja sitten lopuksi taidon ja rutiinit palauttaa tavarat paikalleen. Koskien niin äitiä kuin lapsiakin.

Tässä meillä on vielä treenaamista. Tahtotila on jo selkeä. Onneksemme saamme apuja pian starttaavasta verkkokurssista Paikka kaikelle lastenhuoneessa, jonne sain vielä Paikka kaikelle -blogiyhteistyössä 10 euron alennuksen myös SINULLE. Kurssin hinta tuon linkin kautta 79€, kun normaali hinta 89€. Hyödynnä sinäkin kurssin opit ja vapauta itsesi ja lapsesi jatkuvan tavaratuskailun ikeestä.

lastenhuoneessa

KonMari, pikkulapsi ja paikka kaikelle

2,5-vuotiaani haluaa varsin ymmärrettävästi leikkiä siellä, missä kaikki muutkin ovat. Yleensä leikit siis tapahtuvat olohuoneessa, vaikka suurin osa hänen leluistaan onkin hänen omassa huoneessaan. Ja olohuoneeseen lelut yleensä myös jäävät leikkien jälkeen.img_3178Marie Kondo kirjoittaa kirjeessään konsulteille oman ajattelutapansa muuttuneen anteeksiantavampaan suuntaan lastensa syntymän jälkeen. Hän neuvoo neuvojiaan lasten tavaroiden järjestämisessä seuraavien kolmen ohjeen avulla:

  1. Kerro, mitä ja miksi teet samalla kun siivoat. Järjestä hymyillen. Näytä esimerkilläsi, että järjestäminen on mukavaa ja kuuluu kodin normaaliin mukavuuden ylläpitoon.
  2. Siivoaminen ja leikki kuuluvat yhteen. Opeta lapsillesi, että leikkiin kuuluu myös lelujen poiskorjaaminen leikin lopuksi. (Lisää vielä itse siivoavansa lasten leikit heidän mentyään nukkumaan jos työkiireitä.)
  3. Varaa lapsen leluille omistettu paikka. Tee leluille varatusta tilasta selkeästi rajallinen, varmista että lapset tietävät missä se on ja mihin tarkoitettu ja ota heidät mukaan korjaamaan lelut paikalleen.

img_3177Hyviä ohjeita kaikki tyynni. (Vähän kyllä hymähdin siivoa hymyillen -kohdassa. On hienoa, jos Marie Kondo ei ole koskaan raivosiivonnut.)

Itselläni on yhtä ja toista opittavaa siivoamisesta ja ennen kaikkea järjestämisestä. Kaiken paikalleen saamisesta. Yksi asia johtaa toiseen ja vaikka menin viemään sukkaparia pesuun, olenkin saattanut päätyä leikkaamaan pensasaitaa. Tai kirjoittamaan blogipostausta.img_2989Haluan oppia organisoimaan järjestämisen niin, että se etenee lapsiperheen puuhiin sopivasti limittyen. Sopuisasti. Miten osallistan lapsen, pienemmänkin, mukaan. Miten toimin, jos lapsi ei haluakaan luopua mistään. Mitkä ovat toimivimmat paikat säilytykselle. Miten saada lapsi yhteistyöhön ja omatoimiseksi jälkiensä korjaamisessa.

Ja kas onnea ja auvoa, Ilana Aallon Paikka kaikelle lastenhuoneessa -verkkokurssi vastaa kaikkiin näihin toiveisiini. Ja mikä vielä parempaa, saan itselleni ja teille 10 euron alennuksen kurssimaksusta yhteistyönä Paikka kaikelle -blogin kanssa. Kurssi alkaa 20. syyskuuta 2017. Tuletko mukaan?

Kyllä tästä vielä hyvä tulee ❤

Mutku ei se haittaa. Paitsi vähän sittenkin.

Ihana, ajatuksiin ja suunnitelmiin uppoutuva poikaseni. Muutama vuosikerta Tieteen kuvalehteä ennen iltapalaa. Legokaupungin lattiainvaasio koska niillä on valtava imperiumi. Aku Ankka -kansioita hyllyllisen verran ohimennen. Vaatteet jäävät sinne minne ne lasketaan koska ”ai niin en mä muistanut, anteeksi”. Hyvin kohteliaasti ja ajatukset jo ihan muualla taas.

img_3171-1

Häntä itseäänkin häiritsee. Aina välillä. Kun hän havahtuu ajatuksistaan ja ihan OIKEASTI katsoo ympärilleen. Tai kun ei löydy jotain maailman-tärkeintä-juttua jota hän tarvitsisi, juuri nyt. Tai kun yhtään sukkia ei ole puhtaiden vaatteiden läjässä kaapissa, koska unohtui viedä käytetyt pesuun. Noin kymmenen kertaa. Ja koska ne olivat piilossa peittokasassa, legolaatikossa tai kirjahyllyn takana. (Miten se sinne oli mennyt? Ei aavistustakaan, edes sukkien haltijalla.)

img_3176-1Ei meidän kaikkien tarvitsekaan olla arjen entropiasankareita. Mutta tietty osaamisen taso kannattaa hankkia, muuten elosta tulee suotta hankalampaa kuin sen tarvitsisi olla. On tuskastuttavaa etsiä tavaroita. On turhauttavaa, kun arki ei rullaa, jos tietää, että se voisi olla oikein sujuvaa pienin muutoksin. Tulee kalliiksi, kun astuu vahingossa lattialle unohtuneen tabletin/puhelimen/dronen/jonkun-muun-kalliin-härpäkkeen päälle.img_3175-1Olen todella iloinen, että pian alkaa tunnetun kulttuurihistorioitsijan ja suositun Paikka kaikelle -kirjan ja -blogin taiturimaisen Ilana Aallon kurssi Paikka kaikelle lastenhuoneessa. Osallistun sille itse. Parasta mielestäni on, että kurssilla otetaan lapset mukaan. Heitä arvostaen, ei pelkkinä kaaosta tuottavina objekteina käsitellen.img_3174-1Ilana antoi minulle yhteistyössä bloginsa kanssa 10 euron alennuskoodin kurssimaksusta jaettavaksi samanhenkisesti ajatteleville ja samassa tilanteessa kamppaileville. Haluatko sinäkin vastaavasta jamasta pois? Rakentavasti? Klikkaa itsesi kanssani kurssille täältä. Verkkokurssina toteutettava Paikka kaikelle lastenhuoneessa maksaa alennuksen jälkeen 79 euroa.Postauksen kuvat ovat otteita arjestamme, pojan huoneesta. Täynnä elämää. Täynnä rakkautta. Ja toivottavasti pian hieman paremmassa järjestyksessä. Kerroin samaisesta huoneesta postauksessa huoneen remontin valmistuttua. Paljon elämää on ehtinyt mahtua tuohon pariin vuoteen, ja hyvä niin ❤

Lisää lehtisiä

”Huomenta Sari! Ehditkö tehdä minullekin vaali-flyerin? Tuo sun Hannalle tekemä oli tosi siisti. Tosin minä olin ajatellut sellaisen hieman perinteisemmän, missä olisi enemmän tekstiä…”

Näin alkoi tehtävänanto. Ja tarkennuksena: ”Kun kerran mun julisteet on huumorin rajalle, ajattelin että flyerin pitäisi sitten olla kenties vähän ”vakavampi”. Vai mitä sinä sanot?”

Perinteinen, vakavampi, informatiivinen. Selkeä, jotta kaikki toivotut tiedot tulevat hyvin esille.

Tein ja lähetin. Palaute: ”Tuohan on hyvä. ”Perinteinen”, selkeä, ja asiat tulee esille.” ”Nyt on enemmän ku hyvä!”

Oletteko samaa mieltä?


Onnea vaaleihin!

Yrittäjästä onnistujaksi

Ryhdyin täyspäiväiseksi (olennainen tavu merkitty) yrittäjäksi vuoden 2012 alussa. Sen jälkeen olen tehnyt yritykseni nimissä muun muassa seuraavaa:

  • Valokuvaus (sisustus, asunnot, ihmiset, tapahtumat..)
  • Ammatti- ja luova kirjoittaminen
  • Nettisivujen luonti
  • Yritysten ja tapahtumien some -markkinointi
  • Tapahtumien järjestäminen
  • Leipominen
  • Logo -suunnittelu
  • Sisustussuunnittelu
  • Pihasuunnittelu
  • Sisustaminen
  • Remontointi
  • Rakentaminen
  • Stailaus
  • Asuntojen ja kiinteistöjen myynti
  • Vapaa-ajan asunnon vuokraus
  • Työnhakusparraus
  • Rekrytointi yrityksille
  • Prosessikonsultointi
  • Projektijohtaminen
  • Kotien järjestys ja organisointi
  • Henkinen hyvinvointivalmennus
  • Pientuotteiden ja taide-esineiden tuotanto ja myynti
  • Hyvinvointi- ja kauneudenhoitotuotteiden ja -palveluiden myynti
  • Asiakaspalvelukoulutus
  • Esiintymisvalmennus

Nämä nyt ensihätään. Siksi mietin tarkkaan, mitä vastaan, kun minulta kysytään, minkä alan yrittäjä olen. Toisinaan tuntuu nimittäin, että jos on kiinnostunut ja osaa monenlaisia asioita eikä ole vain yhden kapean alan syväosaaja, ei ole nyky-yhteiskunnassa oikein uskottava. Ja se tuntuu hitsin tyhmältä. Sillä entä jos onkin niin, että kun läväytät kaikki omasi ja yrityksesi pulmat ja kommervenkit yhden ihmisen eteen ja hän pystyykin auttamaan, eikö se olekin hieno juttu?

Minulla on työelämästä kokemusta monelta eri alueelta. Ja vaikka varsinaisen urani loin hr-puolelta, ehdin sielläkin edetä melkoisen pitkälle ja uskallan sanoa oppineeni varsin paljon. Ja muu elämä sitten, se vasta opettavaista on ollutkin. Ja kun lisäksi on jatkuva oppimisen, tekemisen ja toteuttamisen kaipuu, tässä ollaan.

Vaan mitenpä neuvoisitte naista mäessä? En haluaisi keskittyä vain yhteen ja sulkea muita alueita pois – polte toteuttaa on laaja-alainen. Ja sitä paitsi mielestäni eri osaamisalueet tukevat toisiaan, mitä yllättävimmissä käänteissä.

Olen toteuttanut esimerkiksi ”elämä kuntoon” -tyyppistä yksilösparrausta. Siinä on tarvittu osaamista niin henkisen, sosiaalisen, fyysisen kuin taloudellisenkin hyvinvoinnin saralta. Ja kun nimenomaan haluan auttaa. Käyttää osaamistani hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämä vain tarkoittaa eri tilanteissa niin eri asioita. Joskus se on kauniin, kierrätysmateriaaleista rakennetun kasvihuoneen tulo  siistittyyn puutarhaan, toisinaan taas kaikkien rästissä olevien paperiasioiden järjestäminen ja hoitaminen samalla opettaen, miten jatkossa toimia, ettei vuori kasvaisi ylitsepääsemättömäksi. Tai juuri halutunlaisen osaajan löytäminen firmaan, jossa ei ole varaa tai kiinnostusta tehdä hutirekrytointeja. Tai kriittisen projektin johtaminen niin, että kaikki asianosaiset ovat tyytyväisiä. Tai asunnon myynti niin, että on mahdollista vaikkapa ostaa se unelmien koti. Mitä milloinkin. Kun minulta kysytään titteliäni, vastaan ”toteuttaja”. Ja syystä.

Vaan miten kertoa, että osaan ja haluan auttaa, vaikka missä ja miten? Kuinka moni tietää, että tällainen osaamispankki (ja tarvittavat verkostot) olisi tarjolla puhelinsoiton, sähköpostin tai piipahduksen päässä? Ideoita ja ehdotuksia otetaan avomielin ja kiitollisella sydämellä vastaan! 

 

Maanantai

IMG_2636

Mahtava merituuli hulmuttaa pyykkejä ja hiuksia. Syksy on tullut. Tähän asti on tuntunut siltä, että ilmassa on vielä kesän haikuja. Nyt ollaan syksyn syvimmässä olemuksessa, tästä totuudesta ei käy tinkiminen enää yhtään kesän suuntaan. Kaunista, vaan yhä koleampaa.

IMG_2642

September Open oli mahtava messukokemus. Lauantaina Taalintehtaalla yritysmessuilla oli yli 3000 kävijää! Tämä määrä yllätti varmasti niin messuilleasettajat, yrittäjät kuin kävijät itsensäkin. Oli kerrassaan upeaa saada olla tällaisessa mukana! Kiitos teille kaikille kävijöille, jotka pysähdyitte luonani. Oli aivan ihanaa päästä keskustelemaan kanssanne. Älkää pahastuko, etten muista kaikkien teidän nimeänne – teitä oli niin MAHTAVAN monta!

IMG_2639

Messuarvontaankin tuli paaaaljon osallistujia. Arvonta suoritetaan tänä iltana (onnettarena huomenna 5 vuotta täyttävä tyttäreni) ja soittelen/laitan viestiä valokuvauksen (Sana Design) ja CV:n läpikäynnin (Archipelago Communications) voittaneille.

IMG_2641

Postauksen kuvat otettu roskiksenvientireissulla (no kyllä minä muutaman harha-askeleen rantaa kohti otin). Rantatie, toden totta. Tämä paikka vie sydämeni päivä toisensa jälkeen.

IMG_2638

Syyskuussakin auki

IMG_4025

Osallistun sekä Sana Designin että Archipelago Communicationsin puitteissa Taalintehtaalla ensimmäistä kertaa järjestettävään September Openiin. Yritysmessut (yleisölle ilmainen sisäänpääsy) Ruukkihallissa ja upea Saariston sadonkorjuujuhla hallin edustalla korostavat, että vaikka kesäkausi lähestyy loppuaan, elämä – myös yrityselämä – saarella jatkuu. Messuilla on esillä monipuolisesti saaren yrittäjätoimintaa ja käsityöläisosaamista.

Koska itselläni oli tänä iltana muuta varsin pakollista puuhaa, tarkoittaa se, että oma messuosaston pystytykseni menee huomisaamuun. Onneksi säveleni ovat melko selvät ja selkeät. Yritysmessut ovat auki 14.9. 10 – 16. Tule sinäkin ja piipahda myös messuosastolla 54!

 kuva

Taidekierros 2013 – wohoo!

IMG_2574

Olipa mahtava elämys. Ennen alkua jännitin hiukan. Olin varautunut siihen, että tänne tulevat ne kolme, jotka olivat jo aiemmin kertoneet aikovansa tulla piipahtamaan. Että muuten tänne varmaan ei juuri kukaan eksy… Toisin kävi, ja olin ihan ihmeissäni ja iloissani jokaisesta vieraasta! Lauantaina vierailijoita oli 23, sunnuntaina 19. Lauantaina oli enemmän piipahtajia. Ensimmäiset vieraat kuitenkin avasivat tapahtuman minulle ihanimmalla tavalla, mitä ajatella saattaa: olivat aidosti innostuneita, kiinnostuneita, kuuntelivat, katselivat – ja sitten kehuivat. ”Ihania oivalluksia! Sä olet oikeasti todella hyvä! Voi, miten upeita ideoita!” Miten tapahtuma, joka alkaa näillä sanoin, voi olla muuta kuin onnistunut?

IMG_2545

Sunnuntaina oli vielä lauantaita enemmän mahtavia, pitkiä keskusteluja milloin mistäkin aiheesta. Toipumisesta, sosiaalisesta aktiivisuudesta, uskalluksesta kuunnella, mitä sydän sanoo… Ja toki myös valokuvauksesta, muotoilusta, kirjoittamisesta, nettisivuista, rakentamisesta, sisustamisesta, talomme historiasta, muutostamme, sopeutumisesta. Allt mellan himmel och jord.

IMG_1832

Ruotsinkielestä nimittäin täytyy mainita erikseen (olen sitä ennenkin pohtinut blogissani, esimerkiksi täällä) ensinnäkin, että pystyin puhumaan kaikkien ruotsinkielisten kanssa suunnilleen haluamani asiat ruotsiksi. Tästä olen hitsin ylpeä. Tottakai tein läjäpäin virheitä, joista osan huomasin mutta suurin osa meni menojaan sujuvasti muiden sanojen seassa. Jouduin välillä täydentämään suomeksi tai hakemaan jotain sanoja. Vaan kummallisen paljon sitä kieltä on tuonne ajukoppaan jo tarttunut. Ja toisekseen. Erään vieraan kanssa oli todella hyvä keskustelu (ruotsiksi) kielen toimimisesta avaimena kulttuuriin. Kuinka kulttuuria ei voi todella ymmärtää, jos ei osaa sujuvasti kieltä. Olimme tästä liikuttavan yksimielisiä. Ylpeänä esittelin hänelle yhden keksimäni sanaleikin erääseen lähiajan työasiaan liittyen: Jag vill bli en arbets-ökare för arbet-sökare. (Minulla on kumma huumori, tiedän.)

IMG_4861

Oli yksi vierailijoista myös se pakollinen keittiönkaapinovienaukoja. Hänelle se suotakoon: hän on asunut talossamme 80-luvun alussa ja vertaili, mikä kaikki on toisin, mikä samanlaista kuin silloin 30 vuotta sitten. Olipa supermielenkiintoista kuulla taas lisää pieni pala talomme historiaa! Myös muutama muu vierailija muisteli vierailujaan talossamme. Esimerkiksi Råttfällanista käytiin täällä kuuntelemassa radiota, koska täällä sellainen löytyi, siellä silloin vielä ei. Jos Sinulla on tietoa Lilla Strandbyggnadenista, kuulisin sen mielelläni!

IMG_2573

Konstrundaniin osallistuvista lähialueen taiteilijoista kerrottiin hienosti myös Åbo Underrättelserissa. En suinkaan ole jättänyt yritysmaailmaa taakseni, kuten kuvateksti kertoo, vaan toteutan molempia osaamisalueitani. Tätä taiteellisempaa Sana Designin, febe ja yritysorientoituneempaa Archipelago Communicationsin, febe, kautta. Luonnollisestikin haastattelussa käytiin läpi vain luovempaa osiota.

Suurkiitos myös tukijoukoille vielä tätäkin kautta (tiedän, että luette tätä blogia ♥ ). Ilman teidän apuanne tämä Konstrundan olisi varmasti ollut melko erilainen! Ja sauna tähän päälle kruunasi viikonlopun 🙂

Kiitos kaikille Konstrundaniin osallistuneille!

IMG_2522

Taiteilua

Konstrundan2013

”Sinut on hyväksytty mukaan vuoden 2013 Konstrundaniin.” Uskomatonta! Olin aivan innoissani keväällä saamastani sähköpostista. Olin hakenut mukaan viime tingassa, sillä epäröin. Minäkö muka taiteilija? Taidekierrokseen mukaan? Eikös se nyt ole vähän liioittelua. Toki olen ollut koko ikäni kiinnostunut, piirtänyt, muotoillut, tehnyt ja touhunnut. Taidepainotteinen koulu ja moiseen suuntaan muutenkin kallellaan olevat ajatukset. Mutta silti. Koska lopulta päätin olevani liian subjektiivinen oman itseni kohdalla, annoin muiden päättää, voidaanko minut luokitella taiteilijaksi vai ei. Ja wohoo! Minä = taiteilija. Muun muassa.

Onhan se aika hurjaa. Kahden päivän ajan ihmisillä on mahdollisuus tulla tutustumaan minuun ja työtiloihin, kotonamme. Joinakin aiempina vuosina osallistujilla ovat olleet kuulemma pulmana kävijät, jotka jopa kurkkivat keittiön kaappeihin! Itse toivon aktiivista vuorovaikutusta, keskustelua – mitä kävijät kaipaavat valokuvaajalta, kirjoittajalta, kuvittajalta, muotoilijalta? Mitä voin kertoa, mitä he haluavat kysyä, saanko uusia asiakkaita? Olen noviisi, mutta innokas sellainen. Onneksi en ole kovin kova jännittämään, muuten saattaisi olla uni tiukassa tulevina öinä. Mutta tohkeissani olen.

Lisätietoja vaikkapa Konstrundanin nettisivuilta. Tulkaa moikkaamaan, osallistumaan Konstrundanin taidearpajaisiin ja juomaan kupillinen kaffetta!

Rantapalaveri

    Meriveteen

Sopiessamme suunnittelupalaveria selvisi, että toinen ottaisi lapset mukaan. No jos kerran hän niin kyllä sitten minäkin. Sovittiin, että nähdään rannalla, kun olivat luvanneet ihanaa hellepäivää.

Uimarengas ja koivu

Aamulla pakkasin eväskorin hartaudella (taka-ajatuksenani ottaa eväistä ihania kuvia ja tehdä niistä blogipostaus). Perinteinen punainen Airamin termospullo, ihana iso lasinen pullo itsetehdylle mustaherukkamehulle, pirteät punavalkoraitaiset servetit…

Hiekkaleikkejä

Hahah. Olimme hyvissä ajoin rannalla. Nostin korin (ihana, perinteinen, valkoinen rottinkikori) pöydälle ja rasvasin lapset aurinkorasvalla. Otin muutaman kuvan heistä rannalla.

Neiti kesäheinä

Sitten tuli toinen palaveeraaja ja pian kolmas paikalle. Intouduin keskusteluihin ja suunnitelmien tekemiseen niin, että kuvien ottaminen unohtui vallan. Purin korin sisällön pöydälle, joimme kahvit ja mehut, nautiskelimme keksit ja kaikki jossain lauseiden välissä. Hyväähän se oli, mutta ne kuvat.

Rantaelämää

Nauran itseni tärviölle. Tässä ainoa korin sisältö, josta otin kuvan.

Aurinkovoide

Tänään satelee ja vuorossa on jakkupukupalaveripäivä virastotalolla. Sieltä ei saa kovin herkullisia kuvia, joten voin keskittyä itse aiheeseen. Taas.

Hymytyttö

%d bloggers like this: