Skip to content

Posts tagged ‘Hehkutus’

Ihania valokuvaushetkiä

IMG_5080

Rakkainta koko maailmassa? Omat lapset, tottakai! Ihania muistoja yhteisistä hetkistä ja lasten nopeasti katoavista kehitysvaiheista? Noo… Onhan niitä, itse puhelimella otettua, vaikka kuinka paljon. Puhelimessa, kunnes se tilttaa.

IMG_5199

Kenties olisi aika korjata tilanne, antaa ammattilaisen kuvata jotain pysyvämpää ja kaunista vaikka sisustuselementiksi asti?

IMG_5112

Selailin kuviani ja vastaan tulivat nämä herkät otokset koko perheen yhteisestä kuvauspäivästä heidän itse valitsemassaan miljöössä. Kaksi aikuista, kaksi lasta ja koira. Ei yhtään pönötystä vaan ihanaa, leppoisaa yhdessäoloa kauniissa, luontevassa ympäristössä. Hetki, josta jää pysyvä muisto.

IMG_5163

Sain perheen äidiltä palautetta kuvauksista ja kuvista: ”Tuhannet kiitokset aivan ihanista kuvista, olemme todella tyytyväisiä!! Oli hauskaa ja mielenkiintoista seurata, miten valokuvaat ja nähdä, miten lapset reagoivat. Mielestäni olit erittäin taitava saamaan kontaktia lapsiin, ajattelin heti, että sopisit loistavasti ottamaan esimerkiksi päiväkotikuvia! Tulemme suurentamaan osan kuvista suuremmiksi tauluiksi ja teettämään kaikki oikeiksi valokuviksi. Kiitos! S.”

IMG_5179

Nämä kauniit sanat saivat hymyni korviin asti. Kiitos itsellesi palautteesta!

IMG_5193

Riennä juoksujalkaa varaamaan oma valokuvausaikasi!

IMG_5067

 


Tunnelmaseikkailu

IMG_2415

Mitä tulee, kun yhdistetään saksofonin ja perkussioiden suvereenit taitajat, jotka haluavat luoda uutta, lokeroimatonta? Dziga Vertovin Entuziazm sai ympärilleen tunnelmiltaan käsittämättömän monipuolisen, liikuttavan ja selittämättömän äänimaailman. Muutama tunti sitten Festival Norpaksessa siis.

IMG_2421
Kuvamateriaali-disclaimer: Pekka Turunen ja joku toinen, minulle tuntematon suuruus kuvasivat keikan, joten huomattavan paljon laadukkaampaa kuvamateriaalia luvassa jossain muualla. Nämä otokset ovat tunnelmia puhelimella napattuina, kamerani muistin vasta ex tempore -Bio Pony -piipahduksen peppu penkkiin -vaiheessa.

IMG_2413

Linda Fredriksson ja Teho Majamäki olivat poistaneet mustavalkoelokuvan ei niin mustavalkoisen ääniraidan, vain muutamia puheosuuksia oli jätetty alkuperäisestä uuteen. Toimi. Loistavasti.

IMG_2423

Saksofonin ääni – savuinen, hämyisä, kirkas, leikittelevä, itseään toistava, rakeinen, välillä kuin mustavalkoinen elokuva, välillä kuin kypsä nainen tai tanniininen argentiinalainen punaviini. Soitin, jota rakastan ja jonka tuntemisesta vasta tohdin haaveilla. Upeaa. Ja ne perkussiot. Oletteko nähneet Tehoa livenä? Suosittelen. Improvisaatiota ei voi toistaa. Jo viimevuotinen esiintyminen Norpas-festareilla Rinneradion kanssa vakuutti (ja tanssitti). Nyt vain hehkutan verbaalisesti (no toki vihelsin, ujelsin ja taputin käteni helläksi esityksen päätteeksi duolle).

 Itse elokuva tuntui välillä viihdyttävän, ahdistavan, ihmeellisen absurdilta, välillä taas neuvostopropagandalta parhaimmillaan. Tekstitykset oli toki poistettu. Yhtäkkiset leikkaukset ja kuvakulman vaihdokset asettuivat luontevasti yhteen musiikin kanssa. Tunnelmat vaihtelivat äkillisesti, kuljettaen kuulija-katsojaa mukanaan hilpeydestä ihmetyksen kautta suruun, seuraten ja täydentäen elokuvaa. Propagandapuheet (venäjää taitamattoman korvaan siltä ne ainakin kuulostivat) soljuivat, huusivat, takoivat kuin muukin musiikki.

IMG_2411

Duon leikittelevä, rento ote, käsittämätön taituruus, monipuolisuus ja toisiensa täydentäminen tuntuivat hyvältä katsomon penkillä. Livenä luuppien rakentaminen ja lennosta soittimesta toiseen vaihtaminen vakuuttivat. Teho ja Linda loivat äänimaailmaa mitä ihmeellisimmillä soittimilla, neuvostohenkisestä lastenlelusta snorkkelinvarteen, välillä jopa lattialuutaa taputtaen (tuli mieleen Launaun satumainen henki). Ja tunnelma juoksi, ravisteli, heilutti, heijasi, tanssitti, pelotti, nauratti, itketti, ihmetytti. Musiikki kuljetti ja loi.

 Kiitos. Hieno reilu tunti elämässäni.

IMG_2410

Uusi alusta, uudet kujeet!

Uusia taitoja hankittu. WordPress -julkaisualusta hallussa. Tai, no – opettelen koko ajan lisää, mutta hallussa jo niin hyvin, että katselette kätteni jälkiä paraikaa. Mitäs sanotte? Olen itse aika ylpeä!!! (Vuoden päästä varmaan nolostuisin kovasti, jos tällaisesta tekeleestä tohtisin hehkuttaa, mutta juuri nyt ylpeänä röyhistelen rintaani ja sanon isoon ääneen: nettisivujen tilauksia satelemaan!)

Perinnepelargonia

%d bloggers like this: