Auringon kiloa, syysiloa
Säiden haltia ja luontoäiti hellivät. Uskomattoman kaunis syys vain jatkuu. Lokakuun puolessavälissä voi haravoida lehtiä t-paidassa auringonpaisteessa ja toisaalta kirpeät pakkasaamut kipristävät nenänpään.
Mistä tämä kaikki kauneus kumpuaa? Uskomatonta.
Ja valo. Rakastan syksyn valoa. Se taittuu matalalta, on sävyltään lempeämpää, pehmeämpää. Auringon säteet siivilöityvät milloin minkäkin kaislikon tai lehvästön läpi.
Kun katsoo tarkasti, voi nähdä mitä ihmeellisimpiä yksityiskohtia.
Luonto ympärillämme on ehtymätön voimanantaja. Olkaamme kiitollisia ja osatkaamme arvostaa sitä.
Ps. Tunnistatko, mistä äänestä on kyse?
Sana Design 