Skip to content

Posts from the ‘Remppa’ Category

Yöpöydät Ikean lehtikoteloista

Matalaan tilaan tarvittiin jotkut tasot, mihin saisi lattialla lojuneet kirjat ja muut tilpehöörit.

Yläkerran matala, vino katto toimii mainiosti sängyn yläpuolella. Päätila riittää juuri ja juuri, makuultaanhan tuossa yleensä tulee vietettyä aikaa.

Ikean lehtikotelo on mainio muotoilultaan. Jos haluaa puhelimen tuonne sisään, voi johdon pujottaa reiästä ja puhelin on siististi käden ulottuvilla, silti poissa silmistä. Ja muutama luvun alla oleva opuskin mahtuu koteloon. Tukevakin tuo on kun kahdelta sivulta kiinnitti.

Kokonaisuus toimii yllättävän kivasti😊

Arkea vol. Tsiljoona

Lapsia raksalla🙃


Balancing home and career. Kyllä vain. Sylintäydeltä kotia, laittoa, lapsiperhearkea ja yritystoiminnan liekkeihin puhaltamista. #mylife ❤

Monitoimitaaperolaatikko😂

Koneella rauhassa aamulla klo 5-7. Muina aikoina harvemmin..

Siivous: kaappi.

Lisää kaappipuheita. Kodin siivouskaappi oli (järkyttävän) alkuperäisessä kunnossa. Mukana historian siipien havinaa niille, jotka tunsivat talon asukkaat noin 70-80-luvulla😁

Tuumasta toimeen. Hyllypapereiden ja muun tauhkan poistamisen sekä huolellisen jynssäyksen jälkeen oli ilo huomata, että kaapin runko ja hyllyt olivat hyvässä kunnossa. Seinät ja katto valkoisiksi, hyllyt saivat ihanan vahakäsittelyn (luksusta on hyvä löytyä paikoista, joissa sitä viimeiseksi odottaisi).

Kun karsi, järjesti ja organisoi, kaappiin mahtui kaikki mitä pitikin. Pesuaineet, polttimot ja paristot, kastelukannu, kauppakassit, siivousrätit, imuri, pölyhuiska ja pesuvati. Kauniisti.

Kyllä nyt kelpaa aukoa siivouskaapin ovea. Sujuvaa, toimivaa ja kaunista arjen estetiikkaa.

Ps. Oli ihana lasten kevätkirkko eilen ja kevätjuhla tänään❤️ Koska some on täynnä auringon kultaamia kuvia ruusutetuista, otokseni on tältä aamulta. Tärkeää valmistautumista tärkeään juhlaan❤️

Kaappihommia ja puffi

Vessassa on korkea kaappi, jossa alkuperäinen 50-luvun täyspuinen ovi. Edellinen asukas oli alkanut laittelemaan kaappia sisäpuolelta mutta homma oli jäänyt kesken. Hyllyt oli poistettu, samoin toinen sivuseinä, toinen sivuseinä oli alkuperäinen. Takaseinään oli vaihdettu pari kipsilevyn palaa, joiden saumassa oli hitunen kittiä. Muutama ruuvintörö toimitti ripustimien virkaa.

 Koska oli sateinen päivä, päätin puuhata sisähommia. Kittasin valmiit seinät siisteiksi ja kitin kuivuessa rakensin loput (en tiedä, onko oviaukon molemmin puolin koskaan moisia ollutkaan. No nyt on). Sitten vain hyllyt hyllypidikkeineen ja kaapin lattia. Tein nämä kaikki siististä raakaponttilaudasta, jota oli jäänyt  yli pojan huoneen lattian rakentamisesta. Ja kun tekee kerralla kunnolla, ei tarvitse minnekään listoja tai smyygia😉

  
 Lopuksi maalaus ja a vot.

 Tänään pääsee jo täyttämään❤️

 Sitten se mainittu puffiosuus. Tiesitkö, että rakennan ja remontoin myös muille? Eikä homman tarvitse olla suurensuuri karauttaakseni paikalle. Joskus juuri vaikkapa se kesken jäänyt kaappi voi olla hiertävin kivi kengässä.

Kerronpa vielä itsestäni remonttireiskana. En varmaankaan ole raksapiireissä katu-uskottava. Työni ympärillä saa elämä jatkua. Koko taloa ei tarvitse pussittaa tai tyhjentää. Vaikka verstaastani löytyy jiiri- ja katkaisusahat, sirkkelit ja monet muut isot, kovaa ääntä pitävät ja paljon sotkua tekevät laitteet, yleensä rakennustyökaluinani ovat käsisaha ja naulat&vasara tahi ruuvit&Makita. Puukko ja hiomapaperia. Aivan eri ote hommaan kun käsin tekee. Ja tiedätkö, yleensä se ei ole edes hitaampaa. Siihen mennessä kun isot vempeleet on roudattu ja pystytetty (ja ehkä haettu rautakaupasta ja vaihdettu juuri se osa jonka huomaakin menneen rikki) ja meinaisi ruveta ryhtymään, olen usein jo valmis. Testattu on, parissakin kohteessa😄 Ja tämä outolintu vieläpä pitää sisähommissa yleensä villasukat jalassa ja imurin lähellä. Vaikka olisi miten raksaa ja remppaa, ei sotkun silti tarvitse levitä kaikkialle 😊  Kummallista, eikö totta?😊 Jos mielessäsi väikkyy jokin remontti- tai rakennuskohde, jonne haluat tämän villasukkasankarin, ota yhteyttä❤️

Kuntokuuri

Välillä toooosi henkilökohtaista. Olen saanut yllättävän paljon kyselyitä, miten kroppani on niin timmi. (Olen aikoinaan ollut melkoisen tuhdissakin kunnossa.) Mikä on kuntosaliohjelmani? Jokin erityinen dieetti? Salaisuuteni? No tässäpä tämä.

Salaojan (tai vaihtoehtoisesti puron) kaivuuta. Sepelin ja maa-aineksen lapiointia ja kärräystä paikasta toiseen. Puiden kaatoa, sahausta, oksasavottaa. Taimien istutusta. Talon ja pihan raivausta. Rakentamista ja remontointia. Lasten kanssa fillarointia suunnilleen kaikkialle, yksi takana turvaistuimessa antamassa reilun 10 kilon lisäpunnuksen. Kuurausta nöyrästi polvillaan. Usein yksi 10-kiloinen joka suuntaan tempova interaktiivinen jumppapallo lantiolla mukana keikkumassa arjen askareissa (mm. kokkaus, imurointi ym.) Matalalentoa ilman siipiä. Välillä syvää kyntöä nokka turpeessa. Terveellistä ruokaa (ed. main. lapset). Santsaaminen = lasten ruoantähteiden syömistä (kun ei niitä raaski kompostiinkaan laittaa). Ei kyllä tulisi mieleenkään lähteä normipäivän jälkeen punttikselle.

Mitä sanotte, olisiko fitness farmille tulijoita? Luvassa mustelmia, naurua ja ehkä välillä kyyneliäkin. Jo katsominen saattaisi hengästyttää huonompikuntoiset😜 

   

Hormin jemmausta ja valoa makkariin

Makuuhuone on talon yläkerrassa. Se on otettu miten kuten käyttöön kenties joskus 70-luvulla. Vaan pikkuhiljaa siitäkin kaunis tulee.   
 Keittiön ilmanvaihtohormi kulkee huoneen läpi. Sen ympärille porrastettu taso ja taakse seinä (seinän taakse säilytystilaa). Valkoista maalia ja ai että. Kyllä taas silmä lepää❤️  

 

Rottinki ❤️ mehiläisvaha

Mihinpä se ei tepsisi. Nahka (kengät, kalusteet), kangas (ulkoilutamineiden kyllästäminen vedenkestäviksi), vaikka huulirasvana.. Ja tuoksu on huumaavan ihana. Tänään testasin mehiläisvahaa melkein pystyyn hiutuneeseen rottinkiin. 

 Kaunis hyllykkö, joka jouti ystävältä pois muuton vuoksi. Halusin terassille paikan leluille, yrteille ennen maahan istuttamista, kaikelle sellaiselle, mikä muuten pyörii pitkin ja poikin. Tiedättehän.

Mehiläisvaha teki ihmeitä myös hapertuneelle rottingille! 

 Asetelma itsessään hakee vielä muotoaan mutta hyllykkö on kyllä kaunis❤️ (ja jälleen säänkestävä.)

 

Yrittäjästä onnistujaksi

Ryhdyin täyspäiväiseksi (olennainen tavu merkitty) yrittäjäksi vuoden 2012 alussa. Sen jälkeen olen tehnyt yritykseni nimissä muun muassa seuraavaa:

  • Valokuvaus (sisustus, asunnot, ihmiset, tapahtumat..)
  • Ammatti- ja luova kirjoittaminen
  • Nettisivujen luonti
  • Yritysten ja tapahtumien some -markkinointi
  • Tapahtumien järjestäminen
  • Leipominen
  • Logo -suunnittelu
  • Sisustussuunnittelu
  • Pihasuunnittelu
  • Sisustaminen
  • Remontointi
  • Rakentaminen
  • Stailaus
  • Asuntojen ja kiinteistöjen myynti
  • Vapaa-ajan asunnon vuokraus
  • Työnhakusparraus
  • Rekrytointi yrityksille
  • Prosessikonsultointi
  • Projektijohtaminen
  • Kotien järjestys ja organisointi
  • Henkinen hyvinvointivalmennus
  • Pientuotteiden ja taide-esineiden tuotanto ja myynti
  • Hyvinvointi- ja kauneudenhoitotuotteiden ja -palveluiden myynti
  • Asiakaspalvelukoulutus
  • Esiintymisvalmennus

Nämä nyt ensihätään. Siksi mietin tarkkaan, mitä vastaan, kun minulta kysytään, minkä alan yrittäjä olen. Toisinaan tuntuu nimittäin, että jos on kiinnostunut ja osaa monenlaisia asioita eikä ole vain yhden kapean alan syväosaaja, ei ole nyky-yhteiskunnassa oikein uskottava. Ja se tuntuu hitsin tyhmältä. Sillä entä jos onkin niin, että kun läväytät kaikki omasi ja yrityksesi pulmat ja kommervenkit yhden ihmisen eteen ja hän pystyykin auttamaan, eikö se olekin hieno juttu?

Minulla on työelämästä kokemusta monelta eri alueelta. Ja vaikka varsinaisen urani loin hr-puolelta, ehdin sielläkin edetä melkoisen pitkälle ja uskallan sanoa oppineeni varsin paljon. Ja muu elämä sitten, se vasta opettavaista on ollutkin. Ja kun lisäksi on jatkuva oppimisen, tekemisen ja toteuttamisen kaipuu, tässä ollaan.

Vaan mitenpä neuvoisitte naista mäessä? En haluaisi keskittyä vain yhteen ja sulkea muita alueita pois – polte toteuttaa on laaja-alainen. Ja sitä paitsi mielestäni eri osaamisalueet tukevat toisiaan, mitä yllättävimmissä käänteissä.

Olen toteuttanut esimerkiksi ”elämä kuntoon” -tyyppistä yksilösparrausta. Siinä on tarvittu osaamista niin henkisen, sosiaalisen, fyysisen kuin taloudellisenkin hyvinvoinnin saralta. Ja kun nimenomaan haluan auttaa. Käyttää osaamistani hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämä vain tarkoittaa eri tilanteissa niin eri asioita. Joskus se on kauniin, kierrätysmateriaaleista rakennetun kasvihuoneen tulo  siistittyyn puutarhaan, toisinaan taas kaikkien rästissä olevien paperiasioiden järjestäminen ja hoitaminen samalla opettaen, miten jatkossa toimia, ettei vuori kasvaisi ylitsepääsemättömäksi. Tai juuri halutunlaisen osaajan löytäminen firmaan, jossa ei ole varaa tai kiinnostusta tehdä hutirekrytointeja. Tai kriittisen projektin johtaminen niin, että kaikki asianosaiset ovat tyytyväisiä. Tai asunnon myynti niin, että on mahdollista vaikkapa ostaa se unelmien koti. Mitä milloinkin. Kun minulta kysytään titteliäni, vastaan ”toteuttaja”. Ja syystä.

Vaan miten kertoa, että osaan ja haluan auttaa, vaikka missä ja miten? Kuinka moni tietää, että tällainen osaamispankki (ja tarvittavat verkostot) olisi tarjolla puhelinsoiton, sähköpostin tai piipahduksen päässä? Ideoita ja ehdotuksia otetaan avomielin ja kiitollisella sydämellä vastaan! 

 

Punkkapeti

Lillaniin tarvittiin lisää petejä, koska mahtavan Norpas-festivaalin ulkomaalaisesiintyjiä haluttiin hemmotella ihanalla majoituksella. En halunnut tyytyä vain perinteisiin Ikea-hätävierasvuode -ratkaisuihin, koska mielessäni oli muhinut jo pidempään ajatus laivahenkisestä, tarvittaessa pois saatavasta kerrossängystä huoneeseen, jossa oli mahtava merinäköala – niin korkealta että sen ihailuun tarvittiin keittiöjakkara.

Niin sitä mentiin jälleen. Alapedin saa tarvittaessa nostettua kokonaan pois ja käytössä sen pitävät paikallaan jykevät pultit. Yläsängyn saa taitettua alas seinää vasten (ja kestää sekä pelkästään köysien että puukulmien varassa, testattu on. Tällaisille arkajaloille tuplavarmistus on silti hyväksi. Ks. Naamalle väkisin runnottu hymy yläpetiä testattaessa versus tekijän tyytyväinen hymy alasänkytestissä. Ja vähät vaatteet koska tietysti tätä rakentaessa oli kesän mahtavimmat helteet..) 

   

                   Petien väliset pystytukipuut on sahattu yhdestä palkista käsisahalla pystysuuntaisesti vinottain kulmasta kulmaan, jotta alapetiin jäisi enemmän tilaa. Tämä suoritus sai tavarantoimittajalta kehuja, joten lupasin julkaista kuvan tästä 80-senttisestä pystyjiiristä täällä.

Syypää kerrossänkyideaan tässä: 

Ja lopputulos alla. Mitäpä tuumit? 

  

  

  

  

  

  

  

Päivittelyä

Huone, josta oli tulossa pojan oma, vaati hieman laittoa. Lattia oli kovin kärsinyt eivätkä tapettivalinnatkaan oikein miellyttäneet allekirjoittaneen silmää. Pari muuta pientä yksityiskohtaakin vaati päivittämistä. Eikun hihat heilumaan, kuten rautakauppa muovikasseissaan kehoittaa.

Tällaisista herkuista siis lähdettiin liikkeelle.  

    

Siistimistä, jynssäystä, maalausta…

    Kun katto ja maalattavat seinän osat olivat valmiit, oli lattian aika. Lähirautakauppaan oli tullut harvinaisen siisti erä ponttiraakalautaa, joten testasin sen toimivuutta lattiamateriaalina. Nurja puoli ylös ja hyvin pelitti.        Kun lattia oli laudoitettu, taputin itseäni olkapäälle.   Huoneen muodoista johtuen tuli nimittäin vähän sahalla kikkailtavaa (käsisahalla, kuinkas muuten). Pystylistoja ei olisi saanut siististi irti eikä huone muutenkaan ollut mitenkään tasamittainen.  Tässä siis näitä tärkeimpiä työvälineitä.. 😀    Laudat kiinnitin vain päistä, jotta itse lattia säilyisi mahdollisimman eheänä. Ruuvit jäivät jemmaan vanhojen, uudelleen maalattujen listojen alle.   Hioin lattian ja laitoin valkokuullettua vahaa pintaan pari kerrosta. Sen kuivuttua kiillotin vielä lattian kankaalla. Lattia alkoi olla mallillaan. Seinät eivät.    Hetken aikaa vallitsi hilpeä trikolori-tunnelma…

…kunnes helpotti.

Melkoisen paljon valoisampi ja raikkaampi lopputulos!

Kaapitkin saivat osansa päivityksessä (vilkaise ennen -kuva täältä) ja yhtenäinen tyyli säilyi. Vihdoin oli kalustamisen aika. Männynväriset Lundiat olivat saaneet valkoisen maaliin pintaansa, samoin verstaasta löytynyt talon alkuperäinen keittiön vetolaatikosto. Vanhasta nojatuolistakin tuli melkein uusi IKEAn poistopäällisellä. Työpöydän tuoli sai valkoisen maalin lisäksi uuden verhoilun istuinosaan.Kerrossänky piti kuulemma olla, koska kavereita oli tarkoitus kutsua yökylään solkenaan.     Akvaario oli ollut toiveissa jo jonkun tovin. Tuli tällainen vähän helppohoitoisempi malli 🙂 Talosta löytynyt lipasto sai uuden värin ja tyyliin paremmin sopivat vetimet.

Sisältö oli tietysti tärkein: nyt Lego -ohjeet, -alustat ja -palikat ovat kaikki hyvin saatavilla.  Lopputulos kelpuutettiin riemunkiljahduksin.

(Verhot ja Aku Ankka -kirjahylly työn alla.)

%d bloggers like this: