Tou 1
Face study series no 1. Face on an old candle holder (bended open).
Face study series no 2. Face on an old locker door.
Face study series no 3. Face on an old gas regulator box.
Face study series no 4. Face in an old casket.
Face study series no 5. Face in a boxlet.
All faces of white clay.
30€ incl. vat per study (plus shipping fees).
I did this torso at a very interesting phase of life. For years it has traveled with me. Now I feel it’s time for departure. For it to find a new home. With all its symbolism, power and beauty.
Height approx. 26cm, weight 23cm.
Burnt white clay.
Price 190€ (incl vat) + possible shipping costs.
#claywork #ceramics #sculpture #pregnant #torso
Art is often considered as paintings, sculptures or music.
But actually, it’s so much more.
And there’s always the level of surprise included. You never know who you’ll touch with your art. Your creations. What kind of impact you’ll have. You can prepave and have some assumptions but in the end, the consumers of your art will always have their own experience of your art, what ever kind that is.
I’ve always been an artist. From the embarrassing moment I drew into the sand instead of being present football goalkeeper to the moments of creating designs, renovating and clay statues. Love to forget myself into drawing, painting, sculpting and just let it flow…
I deep dive into the blue ocean equipped with my skills and networks. I pour my heart and drive into it. I give my heart and energy to it. I want to help. I want to make impact. I want to make the world better place. I want people to feel better.
I take pictures. I edit them to make the message clear. I write texts to help, to convince, to educate. I put myself in front of the video to get my teachings 3rd dimension. I create web pages to reach everyone who want to be reached.
My art work is ever-growing, ever-evolving, ever-flowing. As am I. As is the whole universe.
My latest masterpiece can be found here.
Who knows what will come next.
I’ve been doing some semi BuJo-ingish calendar upkeep for several years now, after accepting that electronic calendars were not my thing (many painful years before acceptance).
So. My calendar upkeep includes a bigger version of calendar in family kitchen. It has all family happenings, places to visit, things to remember, children’s test days, birthday parties, bookings, all the hassle. For there, I print A3 or A4 of this. Then I add the moon cycle in four pictures – black, white, C and D moon for the right days (yes, I love to garden and believe strongly in moon’s uplifting and downtaking force in nature – how could it be any otherwise). I add name days (of course it’s fun to send a card or message to close acquaintance, and it’s quite critical to remember children’s name days!!). I add the flag days. Yes, they check them in the school and maybe some day even I’ll remember them. And whatever other we like to discuss around our kitchen table, children, I and occasional guests we have popping by.
Then I have my personal calendar. My Calendar / BuJo / Journal / Memory Book / My Preciousssss. For there, I print A5 size of this. I love to clip it with scissors so that it makes an extra leaflet to hold on. To make a digit into what I write the name of the month in upright so that when my book is closed I can easily access the right month. Because in my calendar, even though I also make the whole year sight in the quite first pages of it, I like to keep things in timely and linear time logic order. So, I make these monthly sub-pages of these calendar leaflets. My newest inspiration has been to use them as money maps. (Surely you can print the calendar page as big as you want for that as well, I know some of you want to make those Money Map pages up to A1 or A0 size.)
And between those monthly leaflets I include my calendar, all my journaling I do in that month, in order. So that the calendar forms and grows up to be a diary along the way.
I have quite a many daily and weekly actions I follow.
Pearson’s Law:
That which is measured improves.
That which is measured and reported improves exponentially.
But since those are still a bit in a turmoil (new ones coming in to follow-up, old ones being discarded, emerged and under pondering), not diving deeper into those now.
But instead made a funny making-of one calendar page for you viewers. Tested (for the first time, thanks for guidance and inspiration #artflowsessions ) a time-lapse app called Hyperlapse. No editing, no nothing. No filters, music or anything of that fine set you could obviously fix this video with. Just forgetting the phone doing the shooting, plain raw drawing and loving it ❤
So, if you are anywhat like me and love human handwriting and -drawing more than digital line, get your kicks and draw your own calendar pages. It’s bafflingly wonderful. Or just crab your copy here.
”Heikot sortuvat elon tiellä.”
”Sano vaikka sana päivässä, mutta älä änkytä.”
Älä ole heikko. Älä ole häviäjä. Älä epäonnistu.
Ole vahva. Pärjää ja kestä.
Liian vahva puu kaatuu myrskyssä juurineen tai katkeaa rungostaan. Liian heikko puu ei pärjää luonnon kiertokulussa vaan kuolee pois ja muuttuu pikkuhiljaa mullaksi.
Sopivasti vahva, sopivasti joustava puu heijaa myrskytuulen mukana. Menettää ehkä oksan tai pari mutta on pystyssä vielä myrskyn jälkeenkin ja kurottaa jäljellejääneitä oksiaan aurinkoa kohti.
Vahvaan kallioon ei kasva kukkia. Haljenneeseen ja murenneeseen kallioon elämä löytää tiensä.
Kuinka vahva ihmisen tarvitsee ja on hyvä olla?
Mikä on oikea mittasuhde vahvuutta ja joustavuutta? Periksiantavuutta ja -antamattomuutta? Rajojen pitoa ja niistä joustamista?
Mikä tuntuu hyvältä sydämessä?
Matalaan tilaan tarvittiin jotkut tasot, mihin saisi lattialla lojuneet kirjat ja muut tilpehöörit.
Yläkerran matala, vino katto toimii mainiosti sängyn yläpuolella. Päätila riittää juuri ja juuri, makuultaanhan tuossa yleensä tulee vietettyä aikaa.
Ikean lehtikotelo on mainio muotoilultaan. Jos haluaa puhelimen tuonne sisään, voi johdon pujottaa reiästä ja puhelin on siististi käden ulottuvilla, silti poissa silmistä. Ja muutama luvun alla oleva opuskin mahtuu koteloon. Tukevakin tuo on kun kahdelta sivulta kiinnitti.
Kokonaisuus toimii yllättävän kivasti😊
I got tired of traditional kitchen/office/you-name-it calendars. Cute animals, wise words or even advertisements. And the calendar part then: so much info you could hardly see the numbers of the dates. Visual clutter screaming. And worst are those months that have six rows: they are just squeezed to five rows. Aargh. Had to do something about it.
I’ve always loved hand-drawn and hand-written. It has its own, very special feeling. So, hand-made very simple, minimalistic even, calendar pages for the year 2018.
And look: no stuffing six rows in five! Enough space for every day. Every way.
In case you have any similar feelings about calendars as I have, thought you might want one too. Here you can get your own as a PDF version. You can print to the size you want and need. You can tune it the way you want.
Viime vuonna tuskastuin kuva- ja tekstiähkyiseen kalenteriin ja päätin toimia toisin. Piirsin itse sellaiset kalenterinsivut, joita halusin katsella. Toimivat erinomaisesti niin keittiön seinällä (tulostin A3 -kokoon), työhuoneen seinällä (itselläni toimii A4) ja Bujon välissä (A5 -koossa).
Joku muukin halusi ja tilasi. Tänä vuonna askartelin jo hieman aiemmin ensi vuoden version – ihan kaikkea ei tarvitse jättää joulukuun ruuhkaan… Lisäksi PDF on huomattavasti korkealaatuisempi kuin viime vuonna. Tulostin pedarin piirtämieni viereen eikä eroa huomannut käytännössä ollenkaan. Jee ❤
Täältä saa siis vuoden 2018 ärsyketulvattoman kalenterin, jos haluaa!
#Minimalim #Calendar #2018 #Decluttered #SanaDesign #VisualHarmony #DesigningHappyLiving
Minkälainen on joulukuusi? Entä joulukuusesi? Joskus sanaleikit jäävät rullaamaan mielen ja kielen päälle niin, että niistä ei pääse eroon ennen kuin ne tuuppaa ulos.
Luovuus tulee esiin, kun äly haluaa pitää hauskaa.
– Albert Einstein
Tai sitten vain on kyse monimutkaisesta to do-listan purkamisen välttelystä.
Kotoa käsin työskentely on ollut minulle tietoinen valinta. Haluan olla mahdollisimman paljon läsnä lasteni elämässä. Aamulla laittamassa aamiaista ja saattelemassa kouluun. Iltapäivällä koulun päätyttyä halaamassa pikku koululaista, kuulemassa koulupäivän kuulumiset ja auttamassa läksyissä. Pienimmällä on vain muutama hoitopäivä, joten suurin osa päivistä vietetäänkin yhdessä kotona, ulkoillen ja monenlaisia asioita puuhastellen. Lähes kaikki työjutuistanikin ovat sellaisia, että voin ottaa lapseni mukaan, tavalla tai toisella.
Idyllistä, monella tapaa. Olen etuoikeutettu ja onnellinen. Osaan ihan aidosti arvostaa tätä kaikkea mahtavuutta, mitä elämääni on siunaantunut, sekä valintojeni kautta että muuten annettuna ❤
Kolikolla on tietysti myös kääntöpuolensa. Täydellisen keskittymisen hetket ovat harvassa. Herään tarkoituksella useamman tunnin ennen lapsia, jotta saan tehokäyttöön aamun rauhalliset hetket. Päiväunen tovi menee yleensä tietokoneella. Illalla lasten nukuttua jatkan, jos jaksan.
Koska ei ole erikseen työminää ja kotiminää, ovat ajatukseni jakautuneet usein moneen eri asiaan samanaikaisesti. Siksi on todella tärkeää, että niin työ- kuin kotiasiatkin ovat selkeitä, järjestyksessä ja kaikelle oma paikkansa. Jos lyhyen keskittymishetken joutuu tuhlaamaan papereiden tai tavaroiden hakemiseen, on turhautumisen määrä suuri. Kun on oikeasti täysin turhaa uhrata yhtään ylimääräistä niistä vuorokauden 1440 minuutista, jotka haluan käyttää joko viettäen lasteni kanssa tai töitä tehden. Ei ole turhempaa kuin etsiä hukassa olevia tumppuja aamun muutamana hetkenä tai auton avaimia, kun on jo kiire. Tai haeskella kriittistä paperia, jonka kulmalle muistaa kirjoittaneensa ylös jonkun kuningaskuningataridean.
Saaristoretkellä työharjoittelijan ja lasten kanssa ❤
Haluan olla itse tavaroineni ja ajatuksineni järjestyksessä ja sitten kaikessa rauhassa flow-tilassa monipuolisia töitäni tehden. Luovuus ei mielestäni ole ristiriidassa järjestyksen kanssa, vaikka muuta yritetäänkin vakuuttaa. Tilaa elämiselle ja tekemiselle ja välineet omilla sijoillaan kaoottisen, hermostuttavan sotkun sijaan. Ehkä tämä on omalta osaltani osittain vastareaktiota usein liiankin reaktiiviseen elämääni. Kenties kultainen keskitie onkin paras: se, että pystyy palauttamaan siisteyden ja järjestyksen ja kuitenkin sietämään (kohtuullisen määrän) epäjärjestystä.
Haluan antaa lapsillenikin osaamisen ja mahdollisuuden tavaroiden ja ajatusten järjestykseen ja hallinnassa pitämiseen. Ja tilaa ja aikaa uppoutumiseen. Piirtämään, lukemaan tai leikkimään. Tai mitä muuta kaipaavatkin touhuta. Ja sitten lopuksi taidon ja rutiinit palauttaa tavarat paikalleen. Koskien niin äitiä kuin lapsiakin.
Tässä meillä on vielä treenaamista. Tahtotila on jo selkeä. Onneksemme saamme apuja pian starttaavasta verkkokurssista Paikka kaikelle lastenhuoneessa, jonne sain vielä Paikka kaikelle -blogiyhteistyössä 10 euron alennuksen myös SINULLE. Kurssin hinta tuon linkin kautta 79€, kun normaali hinta 89€. Hyödynnä sinäkin kurssin opit ja vapauta itsesi ja lapsesi jatkuvan tavaratuskailun ikeestä. [Linkit poistettu tarjouksen päätyttyä]
Tämä kuvasarjaidea lähti Naisyrittäjien ryhmässä käydystä keskustelusta. Kaikenlaista sitä yrittäjänä saakin kuulla. Näissä kuvissa vain minulle sanottuja kommentteja.
Sana Design 